Kokemuksia ja näkökulmia

Lattialämmitys kylpyhuoneessa - Lämmintä käyttövettä ei saa käyttää lattialämmitykseen


Tehokkaan kuivatuksen takia märkätiloja ei voi jättää kylmiksi. Tarkastelen aihepiiriä kylpyhuoneremonttia suunnittelevien asunnon omistajien näkökulmasta.

Tavallisen rättipatterin asennus saneerauksen yhteydessä on sallittua, mutta niissä kylpyhuoneissa, joissa on käyttövesikiertoinen lattialämmitys, joudutaan miettimään muita lämmitysratkaisuja.

Lämmintä käyttövettä ei saa käyttää lattialämmitykseen

Ympäristöministeriön asetuksen mukaan uusiin rakennuksiin ei saa asentaa lämpimän käyttöveden kierrolla toimivia lämpöpattereita tai pyyhekuivaimia. Määräyksellä torjutaan vesijohtoverkossa viihtyvien mikrobien aiheuttamia ongelmia. Jo aiemmin on kielletty sekä uudiskohteissa että saneerauksessa lämpimän käyttöveden kierrolla toimivat lattialämmitykset. Uudiskohteiden rättipatterikielto on tälle luontevaa jatkoa.

Lattialämmityksessä kuuman käyttöveden lämpötila saattaa alentua niin paljon, että mikrobit, etenkin legionellabakteerit, alkavat lisääntyä. Esimerkiksi suihkussa käydessä tai käsiä pestessä ilmaan nousevien pisaroiden mukana nämä voivat kulkeutua ihmisen keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkokuumeen.

Käyttövesikiertoisten rättipattereiden asennuskielto ei koske jo olemassa olevia ja remontoitavia kohteita. Niissä käyttövesikiertoon saa edelleen asentaa vanhan tilalle uuden patterin, kunhan kaikkien huoneeseen asennettavien pattereiden yhteenlaskettu lämpöteho on enintään 200 wattia. Käytännössä 200 wattia tarkoittaa kahden nykyaikaisen rättipatterin tehoa, yhden patterin laskennallinen teho on noin 80 wattia.

 

Määräysten seuraukset käytännössä

Ongelmana on, että kesäaikana kuumana pysyviä ja kunnolla kuivattamaan pystyviä vesikiertoisia lattialämmityksiä varten tarvitaan jatkossa oma lämmönjakohuoneesta saakka vedetty kiertoputkistonsa. Siksi saneerauksissa käytetään sähkötoimisia lattialämmitysjärjestelmiä.

Käyttövesikierron pattereiden ja lattialämmityksen etuna on ollut, että ne ovat pitäneet märkätiloja kuivana silloinkin, kun talon varsinaisen lämmitysverkon kierto on ollut kokonaan katkaistuna, eli esimerkiksi kesäaikana.

Sähkötoimisten lattialämmitysten haittapuolena on pidetty sitä, että sähkölaskun maksaa yleensä asukas itse, kun taas käyttövesikierron lämmön hinta on sisältynyt yhtiövastikkeeseen.

Avaamme tässä artikkelissa kokonaisuutta ja kustannustehokkuutta hieman tarkemmin.

Jaakko-Rosti-blosius

 

Lattialämmityksen valinta

Heti lattialämmityksen suunnitteluvaiheessa pitää ratkaista, toimiiko lattialämmitys vedellä vai sähköllä. Lämmitystavan valintaa kannattaa harkita myös sen perusteella, kuinka paljon energiaa lattialämmityksen pitää tuottaa. Käyttökustannukset ovat ratkaiseva tekijä, jos lattialämmityksellä on tarkoitus lämmittää koko talo tai isoja huoneita.

 

Vesikiertoisen edut

  • Voi liittää kaikki lämmöntuotantotavat; kaukolämpö, maalämpö, ilmasta veteen lämpöpumppu yms.
  • Koko asunnon lämmittämisessä pitkässä juoksussa edullinen
  • Varaavaksi asennettuna edullinen, mikäli automatiikka säätää pörssisähkön hinnoittelun mukaan

Vesikiertoisen haitat

  • Kallis saneerauksissa, vaatii laajoja lattiavalujen purkamista
  • Kallis saneerauksissa, vaatii jopa uusia putkistoja lämmönjakohuoneeseen ja uusia lämmityslaitteita
  • Syvällä valussa: säätyy hitaasti ja siksi ei ole energiatehokas (Lähde 1 Motiva)
  • Ei saa kytkeä käyttöveden kiertoon

Sähkötoimisen edut

  • Edullinen asentaa
  • Jälkiasennuksessa lattia nousee vain sentin
  • Kytketään asunnossa jo olevaan sähköverkkoon
  • Säätyy nopeasti, kun asennettu pintavaluun

Sähkötoimisen haitat

  • Väärinkäytettynä kallis 

 

Vinkkejä sähköisen lattialämmityksen kustannustehokkaaseen käyttöön

  1. Tärkein asia kylpyhuoneessa on varmistaa kuivuminen. Kylpyhuone pidetään muuta asuntoa lämpimämpänä ja varmistetaan ilmanvaihdon toimivuus. Kun poistoilmaventtiilissä pysyy paperinpalanen kiinni, ilmanvaihto toimii ilman poistuessa poistoilmaventtiilin kautta ja korvausilmaa tulee suljetun oven alta.

  2. Jos kylpyhuoneessa on sekä lattialämmitys että keskuslämmityspatteri, tulee patterin olla ensisijainen lämmityskeino. Keskuslämmitys lämmittää huoneilman, lattialämmitys tuo lisämukavuutta jaloille. Säädä lämpöä patterin termostaatista ja jätä lattialämmitys mahdollisimman viileälle.

  3. Kylpyhuoneen ovi pidetään kiinni. Jos ovi on raollaan, lattialämmitys alkaa lämmittämään koko asunnon ilmaa, ja keskuslämmityspatterien termostaatit saattavat jopa lopettaa lämmittämisen. Jos asunnossa pidetään ikkunaa ja kylpyhuoneen ovea samanaikaisesti auki, lattialämmityksen sähkönkulutus saattaa olla kevät-, kesä- ja syysaikaan yhtä kovissa lukemissa kuin talvella.

Lämpimän käyttöveden kierto

Kiertopumppu kierrättää lämmintä käyttövettä kiertojohdossa. Jäähtynyt kuumavesi virtaa takaisin lämmityslaitteeseen, jolloin kierto palaa takaisin alkuun. Lämpimän käyttöveden kierrolla estetään lämpimän käyttöveden lämpötilan lasku putkistossa ja huolehditaan siitä, että lämpimän veden odotusaika vesikalusteelta vettä laskettaessa ei muodostu liian pitkäksi. Liian matala veden lämpötila saattaa aiheuttaa haitallisten legionellabakteerien kasvua putkistoissa. (Lähde 2 Talotekniikka info)

Kuuman käyttöveden lämpötilan on määräysten mukaan pysyttävä alueella eli 55–65 celsiusasteessa. Tuolloin vesi on legionellan lisääntymisen kannalta liian kuumaa, eikä bakteeriongelmaa muodostu. Palovammojen estämiseksi on asetettu 65 asteen yläraja.

Lämpimän käyttöveden järjestelmään asennetaan kierto, jollei kyseessä ole niin pieni järjestelmä, että lämpimän käyttöveden odotusaika muutoin täyttyy. Kerros- ja rivitaloissa, sekä suurissa omakotitaloissa tarvitaan kierto ja pienissä omakotitaloissa tarvetta ei tyypillisesti ole. Huoneistossa, jossa on sähkötoiminen lämminvesivaraaja, ei ole tarvetta lämpimän käyttöveden kierrolle.
Käyttöveden kierto toimii vuoden ympäri.

 

Keskuslämmitys

Keskuslämmitysjärjestelmä on lämmönjakojärjestelmä, joka lämmittää rakennuksen kaikkia lämpöpattereita samanaikaisesti keskitetysti yhdestä pisteestä. Kiertovesipumppu kierrättää vettä patteriputkistossa, jonka varrella vesi kiertää lämpöpattereissa ja luovuttaa lämpöä eri tiloihin halutun määrän. Tyypillisesti patteriverkoston menoveden lämpötilaan on 60–80 ºC.

Lämpötilan säätäminen hoidetaan keskitetysti lämmönsäätimillä. Lämmönsäätimen tehtävä on sekoittamalla sopivan lämpöistä vettä menoverkostoon ja verkoston tasapainotus, ja veden virtausnopeus määrittävät paluuveden lämpötilan suunnitellun tason.

Huonekohtaiset termostaattiset patteriventtiilit leikkaavat huonekohtaisen ylilämmön ja pyrkivät pitämään huonelämpötilan haluttuna. Patteritermostaatti ei voi tuottaa huoneeseen enempää lisälämpöä kuin mitä verkoston lämmönsäätimeen on asetettu, vaan patteritermostaatin tehtävänä on estää huonelämpötilan nousu esimerkiksi lieden tai kevätauringon aiheuttamasta lisälämmöstä tms.

Keskuslämmityspattereita ei saa poistaa kylpyhuoneen remontissa.

Keskuslämmitys lämmittää vain lämmityskauden aikana.

Lattialämmitys on rakennusten lämmönjakotapa, jossa rakennuksen lattiassa kiertävä vesi tai sähkövastus luovuttaa lämpöään lattiaan ja lattiasta lämpö edelleen siirtyy huoneilmaan.

Lattialämmityksessä lattiapinta on jonkin verran huoneilmaa lämpimämpi ja huonelämpötila voi olla asumisviihtyisyydestä tinkimättä patterilämmitystä alempi. Kun lattialämmitys vähentää jaloissa tuntuvaa vetoa ei jalkoja palele. Tästä syystä lattialämmitys voi olla patterilämmitykseen verrattuna lämmityskustannuksiltaan hieman edullisempi vaihtoehto.

Lattialämmityksen toteutustapa valitaan lämmitettävän tilan käyttötarkoituksen ja lämmitysjärjestelmän perusteella. Uudiskohteissa valinnanvapaus on usein suurempi kuin saneerauskohteissa, koska suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti sekä lämmönlähteeseen, että koko rakennuksen lämmönjakotapaan. Lattialämmitys kuivattaa lattian, joten sitä käytetään usein kosteissa tiloissa, vaikka rakennuksen muut huoneet lämmitettäisiin muulla tavalla.

Lattialämmitys tuo sekä mukavuutta kosteisiin tiloihin, että vähentää kosteusrasitusta ja homeen muodostumista, kun pesutilat voidaan pitää lämpiminä myös kesällä.

Lähes kaikkiin remonttikohteisiin voi asentaa lattialämmityksen. Saneerauksissa käytetään tyypillisesti sähköistä lattialämmitystä.

 

Mukavuuslattialämmitys

Lattialämmityksen asennusta keskuslämmityksen rinnalle perustellaan yleensä ympärivuotisella ja tehokkaalla märkätilojen kuivattamisella, sekä mukavuussyillä, sillä jalan alla lämmin lattia koetaan miellyttäväksi. Kun lattia on lämmin, pysyvät herkästi vetoa aistivat jalat lämpiminä. Etenkin laattapinnat tuntuvat lämmittämättöminä kylmiltä.

Lattialämmitys on yksi kotien yleisimmistä, varmimmista ja mukavimmista lämmitysmuodoista. Se lisää asumismukavuutta ja on huomaamaton.

 

Nykyaikaiset lämmöntuotantotavat

Kaukolämpö on järjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Ja lämpö siirretään verkoston kautta kiinteistöihin, jotka edelleen jakavat sen tiloihinsa omalla lämmönjakojärjestelmällään.

Lämpöpumppu on järjestelmä, joka hyödyntää maaperään, veteen, ilmaan tai poistoilmaan varastoitunutta energiaa. Lämpöpumppu käyttää sähköä lämmön siirtämiseksi lämmitettävään kohteeseen, ja sillä saadaan tuotettua pumpun kuluttamaa sähköenergiaa suurempi lämpömäärä.

Sähkölämmitys on järjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköllä. Tyypillisesti sähkölämmitteisessä talossa on sähköpatterit. Lämmönjako voi kuitenkin tapahtua muillakin menetelmillä, kuten vesikiertoisena keskuslämmityksenä, lattialämmityksenä tai kattolämmityksenä, tällöinkin puhutaan sähkölämmityksestä.

 

Vesikiertoinen lattialämmitys

Vesikiertoinen lattialämmitys on matalalämpöjärjestelmä, jossa maksimilämpötila voi olla 35–40 °C kun taas perinteinen patteriverkosto voi olla mitoitettu selvästi kuumempaan menoveden lämpötilaan esim. 60-80 ºC.

Matalalämpöjärjestelmä on tehokas lämmönjakotapa, kun lämmönlähteenä on lämpöpumppu.

Lämmin vesi kiertää putkissa paksun betonilaatan sisällä. Betoni jakaa lämpöä niin tehokkaasti. Toisaalta vesikiertoinen lattia lämmitys reagoi hitaasti säätilan muutoksiin, sillä paksun betonilaatan lämpeneminen ja jäähtyminen kestää kauan.

Nykyisin ei enää hyväksytä lattialämmityksen kytkemistä lämpimään käyttöveteen, vaan se tulee aina liittää omaan erilliseen lattialämmityspiiriin. Vesikiertoista lattialämmitystä ei voida kytkeä patteriverkostoonkaan, koska patteriverkoston lämpötila on liian korkea ja patteriverkosto ei ole lämmin kesällä.

 

Sähköinen lattialämmitys

Sähkötoimisessa lattialämmityksessä lattiavalussa oleva kaapeli toimii lämmitysvastuksena. Lämmitystehoa voidaan säätää termostaatilla. Termostaatin anturiputki asennetaan lattiaan. Sähköllä toimiva kylpyhuoneen lattialämmitys ei vaadi laajoja muutoksia huoneiston sähköverkkoon.

Jälkiasennuksena asennettava sähköinen lämmitys valetaan kiinni ohueen lattiatasoitekerrokseen ennen lattialaattojen asentamista. Lattian pinta nousee ohuimmillaan vain yhden sentin.

Sähkölämmitys voi olla hyvä valinta pieneen kylpyhuoneeseen tai eteiseen, sillä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on kallis ja monimutkainen ratkaisu yhden huoneen lämmittämiseen. Sähkölämmitys on helppo kytkeä päälle, se lämmittää laatat nopeasti ja toimii myös kesällä, kun keskuslämmitys on pois päältä.

 

Lämpötilan säätäminen

Sopiva huonelämpötila saavutetaan termostaateilla. Lämmityksen säätöön käytetään lattian pinnan lämpötilan mukaan ohjattavaa lattia-anturin sisältävää termostaattia. Jokaiseen tilaan, kuten kylpyhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen asennetaan oma termostaatti. Kylpyhuoneen yhteydessä olevaan löylyhuoneeseen ei asenneta erillistä termostaattia.

Lattialämmitys kannattaa säätää niin, että lämpö ei tunnu jalkaa vasten, mutta lattia ei tunnu kuitenkaan epämiellyttävän kylmältä. Silloin pinnan lämpötila on noin 23–24°C.

 

Kun suunnittelet kylpyhuoneremonttia

Märkätiloissa, joissa lämmityskaapeli tai vesikiertoisen lattialämmityksen putkisto on asennettu syvälle betonilaattaan, kannattaa aina remontoinnin yhteydessä harkita myös lämmityksen uudistamista ja sen muuttamista pinta-asenteiseksi.

Syvälle lattiavaluun asennettu lämmityskaapeli tai lämmitysputki reagoi muihin lämpökuormiin usein liian hitaasti. Lähelle pintaa, vesieristyksen alle, asennettu lämmitys on huomattavasti energiatehokkaampi kuin syvälle asennettu.

Jos asuntoon on tulossa remontti, sen yhteydessä paksussa lattialaatassa olevien lämmityskaapelien korvaaminen uusilla laatan pinnalle asennettavilla kaapeleilla tuovat energiansäästöä.

Yöaikaisen varaavan lämmitysjärjestelmän käyttö on ollut yleistä, koska sähköyhtiöiden yö- ja kesäkausitariffit ovat olleet selvästi edullisempia kuin päiväaikaiset tariffit. Varaavan järjestelmän käyttö on ollut edullista, mutta ei energiatehokasta.

Järjestelmän muuttaminen jatkuvatoimiseksi ja käyttö mahdollisimman matalilla lämpötiloilla on pääsääntöisesti energiatehokkaampi ja todennäköisesti myös kustannustehokkain tapa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme.

 
LÄHTEET:

(1)Motiva

(2)Talotekniikka info