Kun Paula Suomela ja Joose Rajamäki ostivat 1950-luvulla rakennetun kerrostalokolmion noin puolitoista vuotta sitten, he tiesivät, että edessä olisi kylpyhuoneremontti. Asuntoon oli tehty putkiremontti vuonna 2006, mutta silloisen omistajan remontoima kylpyhuone ei istunut lapsiperheen arkeen. Suomela ja Rajamäki päättivät kuitenkin odottaa reilun vuoden ennen kuin kosteat tilat uusitaan, sillä remonttiin ei ollut pakottavaa tarvetta.
– Näin jälkikäteen voi sanoa, että odottaminen kannatti. Olisimme todennäköisesti halunneet ihan erilaisen lopputuloksen, jos emme olisi ensin eläneet vanhan kylppärin kanssa ja tutustuneet siihen, mikä tilassa ei toimi, Paula Suomela pohtii.
Asumiskokemus muokkasi kylpyhuoneunelmat uuteen uskoon ja perheen tavoitteeksi nousi avara ja helppohoitoinen tila, jossa on iso pesutorni sekä tilavampi suihku. Myös lattian kaadot haluttiin kohdalleen ja ilmanvaihto kuntoon, jotta pinnat kuivuvat nopeasti eivätkä sukat kastu joka kerta, kun kylpyhuoneessa piipahtaa.
– Pidimme peruspalikat paikoillaan, mutta oviaukkoa jouduimme suurentamaan, sillä isompi pesukone ei olisi mahtunut sisään 50-luvun mitoituksella tehdystä ovesta, Joose Rajamäki kertoo.
Sopivan yhteistyökumppanin etsintään Suomela ja Rajamäki lähtivät ystävien kokemusten ja hakukoneen tulosten perusteella. Tarjouksia pyydettiin muutamalta toimijalta, joista Blosius valikoitui remontin tekijäksi sekä kilpailukykyisen hinnan että kattavan sisällön ansiosta.
– Halusimme, että sama firma vastaa koko remontista. Lisäksi yrityksen piti olla riittävän iso, jottei remontin onnistuminen tai loppuun saattaminen olisi yhdestä ihmisestä kiinni, Paula Suomela listaa.
Yhteistyö suunnittelijan kanssa sujui vaivattomasti ensihetkistä alkaen, sillä Suomela ja Rajamäki kokivat, että heitä kuunnellaan mutta samalla suunnittelija uskaltaa myös kertoa eriävät näkemyksensä.
– Oli hyvä, että hän kertoi meille, mitä voisi tehdä ja mitä se maksaisi, minkä lisäksi hänellä oli tarjota toimivampi tai hinnaltaan järkevämpi vaihtoehto kyseiseen kohtaan, Rajamäki kiittelee.
Ainoa keskustelua herättänyt kokonaisuuden osa oli Suomelan keksimä idea valkoisista laatoista, joiden saumaus tehdään tummanharmaalla laastilla. Suunnittelija varoitti, että kokonaisuudesta voi tulla raju, mutta 1950-luvun henkeä kylpyhuoneeseen toivoneet Suomela ja Rajamäki pitivät päänsä.
– Eikä yhdistelmä ole meidän silmään liian voimakas vaan sopii tilaan erinomaisen hyvin ja antaa sille persoonallisen ilmeen.
Remontin ajaksi perhe muutti sukulaisten asuntoon, sillä arkea ei voi pyörittää ilman kylpyhuonetta. Keskeneräistä remonttia he kävivät vilkuilemassa aina välillä, kun kotoa piti hakea esimerkiksi vaatteita tai muuta tarpeellista.
– Oli jännä nähdä tila ihan luillaan. Paikallaan muurattujen tiiliseinien ansiosta kylpyhuone muistutti kellaria, Suomela ja Rajamäki naurahtavat.
Viiden viikon mittainen remontti sujui ilman suurempia yllätyksiä, sillä vuoden 2006 putkiremontti oli silottanut tien. Suomela ja Rajamäki pitivät yhteyttä remontoijiin yhteisen viestiketjun kautta ja väliaikatietoja etenemisestä tuli riittävästi. Myös päätökset esimerkiksi pyyhekoukkujen paikoista tehtiin viestitse.
Arki uudessa kylpyhuoneessa on koko perheen mielestä helpompaa ja parempaa kuin ennen. Tila on nyt avarampi, ja lattia kuivuu nopeasti sekä oikeanlaisten kaatojen että lattialämmityksen ansiosta. Lisäksi kylpyhuone on aiempaa helpompi pitää puhtaana.
– Tilavampi suihku on ehdottomasti paras yksityiskohta, Suomela ja Rajamäki toteavat lähes yhteen ääneen.
Kylpyhuoneremonttia suunnittelevia he kannustavat kilpailuttamaan alan toimijoita, sillä nytkin edullisimman ja kalleimman tarjouksen hintaero oli 10 000 euroa. Lisäksi Suomela ja Rajamäki vinkkaavat, ettei remonttiin kannata lähteä heti muuton jälkeen vaan tilaa kannattaa makustella ensin, jotta tietää, mikä toimii ja mikä ei.
– Ensikertalaiselle kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen oli helppoa, kun pyysimme kaikilta selkeän paketin. Emme halunneet tehdä itse mitään, Suomela toteaa.
